Siitä on viikko kun sain puhelun ihmiseltä jonka olin unohtanut järven rannalle, suuren kiven taakse. Kasvava ryteikkö on peittänyt kiven, ryteikön eteen on rakennettu  talo, talon ympärille aita. Puhelun jälkeen menin pois tolaltani , putosin taas pieneksi, kunnes yöllä herätessäni ymmärsin että nyt on tullut aika antaa hänen puhua, minun aikani olla hiljaa. Siitä on muutama päivä kun istuimme taas kivellä, en ole varma kumpi oli hiljaisempi, kivi vai minä.